Lordi Putansuun ja vanhan kaverinsa Pete Riskin ideoima ja jälkimmäisen ohjaama kauhuleffa ei vetänyt kansaa teattereihin. Viesti siitä, ettei elokuvaa oltu tarkoitettu mummoille eikä junioreille meni turhankin hyvin läpi, joten kotimaan teatterikierroksella "Lordi-elokuvasta" tuli floppi. Ulkomailla elokuvasta on sen sijaan ollut kysyntää jo jonkin verran.Pääsin näkemään joskus vuonna yksi ja kaksi Putansuun & Riskin varhaistuotantoa, kun he sattuivat kanssani samaan Tornion videokouluun. Jo alle parikymppisinä he olivat voittaneet kaikki mahdolliset videokilpailut kekseliäillä kauhuvideoillaan. Kenggännauhoilla tehdyt kekseliäät videot paljastivat kaksikon poikkeuksellisen lahjakkuuden ja toisin kuin muita parikymppisten poikien tekemiä amatöötiviritelmiä, heidän videoitaan oli oikeasti jännittävä katsoa. Parivaljakko osallistui myös joihinkin omiin videoprojekteihini; Pete yleensä kuvaajana ja Lordi taidokkaana erikoisefektien tekijänä.
Kun tiemme erosivat parin vuoden tuttavuuden jälkeen, mietin, mihin näiden erottamattomien kaverusten tiet ja kyvyt veisivät. Kun Pete alkoi niittää mainetta musiikkivideoillaan (mm. hulvaton Nylon Beatin lentoemäntävideo), mietin, mitä Tomi mahtoi puuhailla. Kun kuulin 2000-luvun alussa hirviöyhtyeestä nimeltä Lordi, oivalsin heti, kuka oli maskien takana. Diggasin musiikkia alusta asti ja nimesin sen ensi kuulemalta euroviisuheviksi.
Dark Floors on tietyllä lailla jatkoa Riski & Putaansuun nuoruusvideoille. Joukko ihmisiä on suljetussa paikassa, kun outoja alkaa tapahtua. Nyt sopassa vain on ollut parin koulukaverin lisäksi kymmenittäin elokuva-ammattilaisia ja läjäpäin rahaa. Jo Kin-elokuva oli toisen Lordi-levyn yhteydessä toteutettu kehno kauhulyhäri, jonka pilasivat "ulkopuoliset", mm. eri ohjaaja. Dark Floors kärsii pitkäksi elokuvaksi venyttämisestä, kun ideoita on saman verran kuin vanhoissa parinkymmenen minuutin nuoruusvideoissa. Lupaavan alun jälkeen elokuva jää junnaamaan paikalleen eikä juonesta voi paljoa puhua. Tarkoituksena on varmaan ollut tehdä klassinen kauhuelokuva, mutta ideat ovat jääneet vähiin, mikä on harmi, kun tekijöinä ovat olleet kauhufriikit. Elokuvassa ei ole kauhua eivätkä sen "pahiksiksi" oikein sovi Lordi-yhteyeen jäsenet, koska eihän heitä voi tappaa lopussa eivätkä he voi muuttua "hyviksi" hirviöiksikään. Päähenkilöillä taas ei ole mitään tavoitetta, mihin he voisivat pyrkiä. Kun kauhuelokuvalla on näin naurettavia ongelmia, ollaan vaarallisilla vesillä. Kun mukana on auto, joka ei käynnisty, pyörätuoli, joka juuttuu kiinni ja pikkutyttö, joka "tietää", ollaan perimmäisten kauhukliseiden äärillä.
Kielenä on englanti, missä ei ole sinänsä mitään ihmeteltävää. Johan kotimaan kierros osoitti, että kohdemaana ovat kansainväliset markkinat. Tietynikäisiin kauhu- ja Lordifaneihin leffa
saattaa iskeä kympilläkin. Onhan tämä ainakin parempi kuin Kivikasvojen draculashow, josta ikäluokkani sai elinikäiset traumat kymmenvuotiaana.
Putaansuu & Riski: seuraavalla kerralla soittakaa Selinin sijaan Markolle, kun alatte tehdä kauhuleffaa. Heh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti