Markku Pölönen kapsahtaa karmeasti kalkkunaan uusimmalla elokuvallaan, joka on suoranainen kauhukokemus. Dialogi on hirvittävää kirjakieltä, kertojanääni teennäisyyden riemuvoitto ja näyttelijät suoraan kuin kesäteatterin toisista harjoituksista. Poikkeuksen tekee Peter Franzen, joka luuli kai olleensa uusimman Uuno Turhapuron kuvauksissa. Franzen näyttelee niin yli, että se voisi olla hauskaa mutta kun ei ole. Mikään tässä elokuvassa ei ole hauskaa. Jopa musiikki on kornia.
Lieksasta puuttuu kaikki se vilpittömyys, huumori, elokuvallisuus ja lämpö, jotka tekivät Pölösen Onnen maasta yhden parhaista kotimaisista elokuvista koskaan. Nyt mennään toisessa ääripäässä. Lieksa! on huumorintajuton vastine Visa Mäkisen tuotannolle. Huutomerkkiä myöten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti