Puolalainen Oscar-ehdokas Katyn on tositapahtumiin perustuva rankka elokuva. Vaikka ohjaajana on puolalainen taideguru Andrzej Wajda, ei elokuva ole onneksi raskassoutuista eurooppalaista taide-elokuvaa. Elokuvan tausta on tämä: neuvostoliittolaiset teloittivat 1940 Katynin metsässä ja sen lähistöllä 22 000 puolalaista upseeria, joukossa myös Wajdan isä.
Kun saksalaiset valloittivat alueen ja löysivät joukkohaudat 1943, he halusivat paljastaa kansainväliselle yhteisölle neuvostoliittolaisten tekemän joukkomurhan ja kerätä näin tietenkin propagandapisteitä.
Kun neuvostoliittolaiset valtasivat alueen takaisin, he syyttivät joukkomurhasta saksalaisia ja halusivat kerätä näin tietenkin propagandapisteitä sekä peittää oman syyllisyytensä. Elokuvassa näytetään molempien osapuolten propagandafilmejä, joissa lähes samoin sanoin todetaan, että niskalaukaus, joilla puolalaiset tapettiin oli "tyypillinen neuvostoliittolainen/saksalainen tappometodi". Molemmilla puolilla tiedemiehet ym. asiantuntijat todistelevat kilvan toisen osapuolen syyllisyyttä.
Kaiken tämän farssin takana on karmea tositarina. Samanlainen kohtalo oli suunniteltu myös suomalaisille. Rikos ihmisyyttä vastaan, joka ei vanhene koskaan, vaikka Neuvostoliitto ja sen jälkeen Venäjäkin ovat halunneet peitellä sitä ja päästä vastuustaan.
Elokuva on tietenkin masentava kuvaus näistä tapahtumista. Miehet ovat alusta asti tuomittuja ja jälkeenjääneet lesket yrittävät selvittää heidän kohtaloaan ja saada totuutta julki ensin saksalaisten ja sitten neuvostoliittolaisten painostuksen alla. Näitä teloittajia ei tuomittu Nürnbergissä.
Elokuvan viimeiset hetket, jossa teloituksia näytetään ensimmäisen kerran, ovat elokuvahistorian järkyttävimpiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti