Naomi Klein on rankattu maailman intellektuaalisimmaksi julkkisnaiseksi. Hänen edellään "The 2005 Global Intellectuals Poll” -listalla on vain kymmenen miestä. Hänen No Logo -kirjansa loi paradoksaalisesti sekä hänestä että kirjastaan logon. Näyttävästä nuoresta naisesta tuli hippipoikien idoli kautta maailman. Kännyköihin saattoi tilata No Logo -logoja. Samalla Klein tienasi tukun rahaa.Rahaa Klein on tienannut myös tällä teoksellaan (sanon tämän vain kateellisena). Klein matkustaa ympäri maailmaa katastrofialueilla ja näkee, miten kerta toisensa jälkeen pahat kapitalistit toteuttavat ilkeän tohtorin, Milton Friedmanin, oppeja ja käyttävät luonnon- ym. katastrofeja hyväkseen tiristääkseen köyhiltä heidän viimeisenkin pennosensa. Ellei katastrofeja ilmaannu, niitä juonitaan itse maan matosten päänmenoksi.
Vakavasti puhuen tässä on kirjan ongelma. Klein on journalisti, eikä tieteentekijä, eikä hänen perspektiivinsä ulotu muutamaa vuosikymmentä kauemmaksi. Hän kehittää teorian, joka ei kestä mitään teoreettista tarkastelua, mutta johon viime vuosikymmenten valikoidut tapahtumat kyllä sopivat. Itsekin sivusin joitakin näistä tapahtumista (Irakin sota, terrorismi) väitöskirjassani, mutta vasta kun olin yrittänyt osoittaa, miten nykyaikainen kapitalismi toimii.
Klein näkee pinnan ja syylliset, muttei syitä sen alla. Kritisoin väitöskirjassani No Logoa lyhyesti juuri samasta asiasta. No Logossa hän hyökkäsi logoja ja suuryrityksiä vastaan, muttei ymmärtänyt, miten ne loppujen lopuksi liittyivät laajempaan kapitalismin trendiin. Samalla hän referoi virheellisesti ainakin situationistien ajatuksia spektaakkeliyhteiskunnasta. Tässä kirjassa hän näkee syylliset pukumiehet, muttei ymmärrä, että nämä vain käyttävät hyväkseen kapitalismin mahdollisuuksia - kuten Klein itsekin - sen sijaan että olisivat luomassa sitä jonkinlaiseksi opiksi ja salaliitoksi maailman köyhiä vastaan.
Klein on tietenkin hyvällä asialla ja olen aika lailla samaa mieltä hänen kanssaan monesta asiasta. Silti hänen tarjoamansa ratkaisu - ihmisten täytyy vain nousta rosvokapitalisteja vastaan - on vähintäänkin epätyydyttävä, vaikka siitäkin hän tarjoaa käytännön esimerkkejä. Samoin hänen shokkiteoriansa juontuminen 1950-luvun sähköshokkimenetelmistä on lievästi sanottuna kökkö. Kapitalismin juuret juontuvat kyllä vähän syvemmälle ja kauemmaksi historiaan.
Kirjaan liittyy kuusiminuuttinen samanniminen lyhytelokuva, joka on saatavilla esim. youtubesta. Se kuvittaa kirjan teesejä pikapainoksena niin, että tyhmempikin ne tajuaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti