Sotakamreeri Lehväslaihon 41. (!) sotakirja on suomalaista eräkirjallisuutta parhaimmillaan. Kerronta on sujuvaa, vaika varsinaista juonta ei ole nimeksikään. Vuonna 1943 sissisota on armotonta. Ripulissa ja pakkasessa sekä vodkapullo ja rynkky matkatarpeinaan nämä korpisoturit tappavat ja tulevat tapetuiksi. Tehtävänä on tuhota viholliset joka ilmansuunnassa. Paljoa tässä ei sankaruutta tai sotaa ihailla, vaan asiat kerrotaan niin kuin ne varmaan siellä jossain olivat. Mitään järkeä ei tässäkään sodassa ole.Ehdotonta plussaa runsaasta piereskelystä! Kerrankin suomalaisessa kertomakirjallisuudessa piereskellään lähes joka sivulla. Tähän ei Väinö Linna pystynyt.
1 kommentti:
Paras biologinen kohtaus kuitenkin lienee kirjassa Sissikapteeni, jossa hiljaa pakaroiden välistä suhutettu pieru paukahtaakin kipakasti 10 metriä vihollisen linjoista. Lisää laatukamaa http://lehvaslaiho.wordpress.com
Lähetä kommentti