Jörn Donnerin kuohuvana vuonna 1968 julkaistussa elokuvassa on kaikki camp-elokuvan ainekset: Jörkka pokaa vähäeleisesti naisia puku päällä, musiikki on cha-cha-jazzia, dialogi on kökköä small talkia, tupakkaa poltetaan koko ajan ja vähäiset tapahtumat ovat hyvin ennalta-arvattavia. Musiikkipuolen kruunaa Ei saa uskaltaa -klassikko, joka esitetään asiaan sopivasti jäykän vakavasti. Elokuvan draama rajoittuu muutamaan keskusteluun, jossa Jörkka inttää pahantuulisena muita vastaan ilman mitään syytä.Elokuvan "eroottinen lataus" on kökköä: ensin vähän näytetään suttuisesti kuvattua paljasta reittä tai selkää, jonka jälkeen poltetaan tupakkia. Yhdessä naintikohtauksessa vilahtaa puolikas tissi. Huvittavin on naimakohtaus, jonka taustamusiikkina on radion säätiedot eri rannikkoasemilla. Jörkan kekkoslovakialainen näyttelijäntyö on yhdellä naamalla ja äänensävyllä tehtyä töykeää "charmia", jonka purevuutta naisiin voi vain ihmetellä.
Mukana olevat julkkikset Lasse Mårtenson ja Jukka Virtanen korostavat camp-henkeä. Edellinen vielä laulaa luikauttaa englanninkielisen biisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti