lauantai 23. elokuuta 2008

Täällä Pohjantähden alla, osa 3 (1962)

Ensimmäinen huomio oli kirjan lopetus Akseli ja Elina -elokuvaan nähden. Elokuvahan loppuu Akselin tyttären Kaarinan häihin, joissa lauletaan ikimuistoinen Akselin ja Elinan häälaulu. Kirjassa Akseli ehtii kuolla ennen häitä. Muutenkin elokuvan lopetus on paljon aurinkoisempi: koko saaga loppuu häihin, jossa Akselikin on mukana ja uusi sukupolvi menee naimisiin jättäen tulevaisuuden auki sodan loputtua. Kirja sen sijaan jatkaa vielä muutaman vuoden paljastaen nuorenparin avioliiton onnettomuuden, kun mies Aulis Kivioja matkustelee hämärienkin bisneksiensä perässä, ryyppää ja pettää vaimoaan.

Akselin kuolema on kuvattu vähäeleisesti ja lyhyesti ollakseen trilogian yksi päähahmoista. Hänen hautajaisiakaan ei kuvata, toisin kuin vanhan Koskelan 25 vuotta aikaisemmin.

Kirjan lopussa kohtaavat myös trilogian kaksi suurta selviytyjää: Janne Kivivuori, kansanedustaja ja kunnallisneuvos, joka on pysynyt aina syrjässä "äärimmäisyysliikkeistä" (ollen siten demarin perikuva) ja Elias Kankaanpää; juoppo, jota kukaan ei ota vakavasti ja joka siksi selviytyy tuulisistakin ajoista. Ellu on kieltolain aikana viinatrokari, ja hän luonnollisesti äänestää kieltolain jatkamisen puolesta, jotta ei menettäisi bisnestään. Voisin veikata, että Linna symppasi ainakin jälkimmäistä koska tämä on harvoja henkiinjääneitä.

1930-luvulla Lapuan liike pääsee rettelöimään fascistisilla toimillaan ja ajatuksillaan tietyllä tavalla vastaavasti kuin punaiset 1910-luvulla. Tosin Linna kuvaa historiallisistakin syistä nämä valkokiihkoilijat huomattavasti negatiivisemmin ja koomisemmin kuin punaiset toisessa osassa. Lapualaisissa ei ole aste-eroja, kuten punaisissa aikoinaan, ja he ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, mitä "tarttis tehrä". Näinhän on ollut aina muuallakin. Valkoisille maailma on valmis paikka jossa on vain "liikaa" "vääränlaisia" ihmisiä, kun taas punaisille maailma ei ole valmis, ja siitä, mihin sen pitäisi kehittyä, ollaan aina valmis riitelemään. Siksi ryhmäkuriin ja tottelevaisuuteen taipuvat valkoiset ovat olleet perinteisesti voimakkaimpia hajanaisia punaisia vastaan (vrt. vaikka Espanjan sisällissota).

Pohjantähti on nyt purkissa. Kiitos VL. On aika siirtyä eteenpäin.

Ei kommentteja: